Tammisaaren ensimmäinen disko – joka oli myös yksi Suomen ensimmäisistä diskoista – oli nimeltään Gnägget
Kyltti esittää hevosta, joka kirjaimellisesti hirnuu paikan nimen (gnägget = hirnahdus). Alkuperäinen osa, hevonen sekä nimi Gnägget, on leikattu kuparilevyyn. Loppuosa kyltistä on rekonstruoitu sellaiseksi kuin miltä se muistojen perusteella näytti 4.5.1970, jolloin disko avattiin Pohjoissataman vanhaan suola- ja tullimakasiinirakennukseen. Sisustukseen oli otettu vaikutteita villistä lännestä.
Gnäggetistä tuli valtavan suosittu paikka niin nuorten, diskotanssijoiden, musiikista kiinnostuneiden kuin ruokailijoidenkin keskuudessa, ja sinne tultiin kuulemma kaukaakin. Perjantai- ja lauantai-iltaisin jonot olivat pitkiä, ja kun päästiin sisään, tupakansavuisessa tilassa tanssittiin, kunnes hiki valui.
Gnäggetin tiskijukka sai monesti soittaa diskoilijoille ja muille vieraille kansainvälisiä hittejä, jotka tällöin kuultiin ensimmäistä kertaa Suomessa.
Kaksi eri ravintoloitsijaa ehti pyörittää toimintaa, ennen kuin se lopetettiin vuonna 1991.
Kun paikka suljettiin, pelättiin, että rakennus romahtaisi satama-altaaseen, ja makasiinia alettiin kunnostaa.
Vuonna 1995 Metsähallitus aloitti rakennuksessa Tammisaaren luontokeskuksen toiminnan. Vaikka uusi toiminta oli jotain aivan muuta, Gnäggetin muistot säilyivät joissakin sisustuksen yksityiskohdissa, jotka oli otettu diskosta talteen.
Alueemme monet ruukit, kuten esimerkiksi Fiskars, Billnäs, Åminnefors ja Fagervik, tarvitsivat puuhiiltä pitääkseen toimintansa käynnissä. Entä miten sitä valmistettiin ennen? https://youtu.be/qYo3g8GrGnE Puuhiili oli edellytyksenä sille,
Helmiä kuvanveistäjän kokoelmasta Museon taidekokoelmasta erottuu laajempi kokonaisuus veistoksia, jotka ovat materiaaliltaan pääsääntöisesti kipsiä. Aiheena on historiallisia henkilöitä, abstrakteja luomuksia, perheenjäseniä ja pehmeästi muotoiltuja naisvartaloita.
FOKUS - kyltti on roikkunut vanhan Fokustalon pääsisäänkäynnin yläpuolella, joka sijaitsi Karjaan Keskuskadun ja Laaksokadun kulmassa. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martin Langenskiöld ja C-O Lindqvist,