Tammisaaren ensimmäinen disko – joka oli myös yksi Suomen ensimmäisistä diskoista – oli nimeltään Gnägget
Kyltti esittää hevosta, joka kirjaimellisesti hirnuu paikan nimen (gnägget = hirnahdus). Alkuperäinen osa, hevonen sekä nimi Gnägget, on leikattu kuparilevyyn. Loppuosa kyltistä on rekonstruoitu sellaiseksi kuin miltä se muistojen perusteella näytti 4.5.1970, jolloin disko avattiin Pohjoissataman vanhaan suola- ja tullimakasiinirakennukseen. Sisustukseen oli otettu vaikutteita villistä lännestä.
Gnäggetistä tuli valtavan suosittu paikka niin nuorten, diskotanssijoiden, musiikista kiinnostuneiden kuin ruokailijoidenkin keskuudessa, ja sinne tultiin kuulemma kaukaakin. Perjantai- ja lauantai-iltaisin jonot olivat pitkiä, ja kun päästiin sisään, tupakansavuisessa tilassa tanssittiin, kunnes hiki valui.
Gnäggetin tiskijukka sai monesti soittaa diskoilijoille ja muille vieraille kansainvälisiä hittejä, jotka tällöin kuultiin ensimmäistä kertaa Suomessa.
Kaksi eri ravintoloitsijaa ehti pyörittää toimintaa, ennen kuin se lopetettiin vuonna 1991.
Kun paikka suljettiin, pelättiin, että rakennus romahtaisi satama-altaaseen, ja makasiinia alettiin kunnostaa.
Vuonna 1995 Metsähallitus aloitti rakennuksessa Tammisaaren luontokeskuksen toiminnan. Vaikka uusi toiminta oli jotain aivan muuta, Gnäggetin muistot säilyivät joissakin sisustuksen yksityiskohdissa, jotka oli otettu diskosta talteen.
Teksti: Lena Dahlberg, esinetutkia
Suomennos: Irene Romunen
Toimittaja: Kim Svennblad
https://youtu.be/GIa9Zesl0go Pienoismallihöyryveturi ”Hangö” Höyryveturi Hangön pienoismalli on rakennettu suhteessa 1:8 museohöyryveturi Heikin alkuperäispiirrustusten mukaan numerolla 555. Tämäntyyppinen kevyempi höyryveturi sopi hyvin Suomen olosuhteisiin ja sitä valmistettiin useita sekä Tampellassa että Lokomossa Tampereella,
Lue lisää
Tämä viisisakarainen ja kukkakimpun muotoinen soodalasista valmistettu lasikruunu kuuluu museon kokoelmiin. Kruunun lahjoittaja ja tausta ovat molemmat tuntemattomia. Lasikruunua koskevissa muistiinpanoissa kruunua kutsutaan ”venetsialaiseksi lampuksi”,
Lue lisää
Raaseporin historia, kivikaudesta 1970-luvulle: käsityöläiset, kartanot, Raaseporin linna, tehtaat, vapaa-aika, Emma Irene Åström ja Tammisaaren seminaari, murteita Länsi-Uudellamaalla, maanviljely ja saaristoelämää.
Lue lisää