Siirry pääsisältöön
Koti » Utställningar » Gnägget

Gnägget

Tammisaaren ensimmäinen disko – joka oli myös yksi Suomen ensimmäisistä diskoista – oli nimeltään Gnägget

Kyltti esittää hevosta, joka kirjaimellisesti hirnuu paikan nimen (gnägget = hirnahdus). Alkuperäinen osa, hevonen sekä nimi Gnägget, on leikattu kuparilevyyn. Loppuosa kyltistä on rekonstruoitu sellaiseksi kuin miltä se muistojen perusteella näytti 4.5.1970, jolloin disko avattiin Pohjoissataman vanhaan suola- ja tullimakasiinirakennukseen. Sisustukseen oli otettu vaikutteita villistä lännestä.

Gnäggetistä tuli valtavan suosittu paikka niin nuorten, diskotanssijoiden, musiikista kiinnostuneiden kuin ruokailijoidenkin keskuudessa, ja sinne tultiin kuulemma kaukaakin. Perjantai- ja lauantai-iltaisin jonot olivat pitkiä, ja kun päästiin sisään, tupakansavuisessa tilassa tanssittiin, kunnes hiki valui.

Gnäggetin tiskijukka sai monesti soittaa diskoilijoille ja muille vieraille kansainvälisiä hittejä, jotka tällöin kuultiin ensimmäistä kertaa Suomessa.  


Kaksi eri ravintoloitsijaa ehti pyörittää toimintaa, ennen kuin se lopetettiin vuonna 1991. 

Kun paikka suljettiin, pelättiin, että rakennus romahtaisi satama-altaaseen, ja makasiinia alettiin kunnostaa. 

Vuonna 1995 Metsähallitus aloitti rakennuksessa Tammisaaren luontokeskuksen toiminnan. Vaikka uusi toiminta oli jotain aivan muuta, Gnäggetin muistot säilyivät joissakin sisustuksen yksityiskohdissa, jotka oli otettu diskosta talteen.  

Suolamakasiini aikana jolloin Gnägget diskoteekki toimi rakennuksessa. Punamultainen rakennus jossa kolmet mustat makasiini pariovet. Ulkoseinässä Gnägget valokyltti. Etualalla kaksi lehtipuuta. Kesä.
Vanha suolamakasiini rakennettiin yli 160 vuotta sitten, mutta sitä käytettiin 1900-luvun alussa myös Tammisaaressa toimineen Janssonin rautakaupan tullikamarina ja varastona. 

Teksti: Lena Dahlberg, esinetutkia

Suomennos: Irene Romunen

Toimittaja: Kim Svennblad

Jaa

Lue myös

Hiilimiilu

Alueemme monet ruukit, kuten esimerkiksi Fiskars, Billnäs, Åminnefors ja Fagervik, tarvitsivat puuhiiltä pitääkseen toimintansa käynnissä. Entä miten sitä valmistettiin ennen? https://youtu.be/qYo3g8GrGnE Puuhiili oli edellytyksenä sille,

Lue lisää

Martti Peitso 1924-1994

Helmiä kuvanveistäjän kokoelmasta  Museon taidekokoelmasta erottuu laajempi kokonaisuus veistoksia, jotka ovat materiaaliltaan pääsääntöisesti kipsiä. Aiheena on historiallisia henkilöitä, abstrakteja luomuksia, perheenjäseniä ja pehmeästi muotoiltuja naisvartaloita.

Lue lisää
Fasaden på Fokushuset, uppe till vänster husets ljusskylt FOKUS. Under skylten övrevåningens fönster, under dem fasadskylt som lyder Bibliotek Kirjasto. I förgrunden gula blommande perenner.

Fokustalo

FOKUS - kyltti on roikkunut vanhan Fokustalon pääsisäänkäynnin yläpuolella, joka sijaitsi Karjaan Keskuskadun ja Laaksokadun kulmassa. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martin Langenskiöld ja C-O Lindqvist,

Lue lisää