Siirry pääsisältöön
Koti » Vastuumuseo » Paikallinen museotyö » Paikallismuseot Raaseporissa

Paikallismuseot Raaseporissa

Bromarvin kotiseutumuseo

Bromarvägen 1838, Bromarv

Huone, jossa 1920-1930-luvun interiööri, Bromarvin kotiseutumuseossa.
Kuva: Eva Tordera Nuño

Bromarvin kotiseutumuseossa on 1920–30-lukujen tyyliin sisustettu asunto sekä esinenäyttely. Museo toimii pitäjäntuvaksi n. 1850 rakennetussa talossa. Museo on avattu 1978 ja sen kokoelmissa on kaiken kaikkiaan noin 700 esinettä. Bromarv hembygdsmuseumsförening perustettiin 1945, myös kirkon vieressä oleva pitäjänmakasiini on yhdistyksen omistuksessa.

Finbygrändin maatalousmuseo

Prästkullantie 944, 10600 Tammisaari

Traktorihalli Finbygrändin maatalousmuseolla.
Kuva: Finbygrändin maatalousmuseo

Finbygrändin maatalousmuseo, joka avasi ovensa keväällä 2013, sijaitsee Tenholassa. Museon esinekokoelma kertoo maatalouden koneellistumisesta 1900-luvun alusta vuoteen 1980. Museolla voi tutustua hevostyövälineisiin, puimureihin, traktoreihin laitteineen, työkaluihin sekä esinerikkaaseen kotitalousosastoon. Museolla on esillä muun muassa Fiskarsin kyntöauraa, jolla voitettiin kyntämisen maailmanmestaruus vuonna 1974 Helsingin Viikissä. Museoon kuuluu myös paja 1910-luvulta.

Siirry Finbygrändin maatalousmuseon nettisivuille.

KWUM Studio Ceramics Museum and Gallery

Baklurantie 12, 10470 Fiskars

Kuvat: Karin Widnäs

Karin Widnäsin keramiikkamuseo Fiskarsissa, KWUM, esittelee kotimaista ja kansainvälistä studiokeramiikkaa. Museo pyrkii kasvattamaan ja ylläpitämään mielenkiintoa alaa ja alan koulutusta kohtaan. Museossa vierailijat voivat tutustua sekä ainutlaatuisiin studiokeramiikkateoksiin Karin Widnäsin omista kokoelmista että vaihtuviin näyttelyihin, joissa esitellään sekä kotimaisten että ulkomaisten keramiikkataiteilijoiden teoksia. Museorakennuksessa, joka on Tuomo Siitosen piirtämä, puu ja keramiikka yhdistyvät, ja museo toimii esimerkkinä keramiikan käyttämisestä rakennuksissa.

Siirry KWUM:in nettisivuille.

Mustion Linna

Hållsnäsintie 89, 10360 Mustio

Mustion linna, joka on kolmekerroksinen keltainen puukartano, puolipilvisenä kesäpäivänä.
Kuva: Eva Tordera Nuño

Mustion Linnan uusklassinen rakennus on lajissaan aikakautensa merkittävimpiä rakennuksia Suomessa. Päärakennus rakennettiin vuosina 1783–92. Rakennuksen suunnittelijoina olivat Turun kaupunginarkkitehti C. F. Schröder ja arkkitehti Erik Palmstedt Tukholmasta. Kustavilaistyylinen kiinteä sisustus on säilynyt ja siinä on monia arvokkaita yksityiskohtia. Restauroitua päärakennusta, joka toimii museona, ympäröi kaunis englantilaisen puutarhatyylin puisto.

Mustio on maamme ensimmäisiä rautaruukkeja, joka perustettiin ensimmäisen kerran 1560-luvulla ja toisen kerran vuonna 1616. Ruukkimiljöö kirkkoineen, ruukinkatuineen, kartanoineen ja englantilaisine puistoineen on yhä tallella.

Siirry Mustion linnan nettisivuille.

Skarpkullan museo

Skarpkullavägen 301, 10420 Skuru

Skarpkullan museon päärakennus ja kaksi aittaa sumuisena syyspäivänä.
Kuva: Eva Tordera Nuño

Skarpkullan museo kertoo lähinnä maataloudesta ja sen kehityksestä Pohjan alueella. Museoon kuuluu seitsemän rakennusta, joissa on yhteensä yli 3200 esinettä. Asuinrakennus, joka on alkuperäisellä paikallaan, on entinen Fiskars-yhtiölle kuuluneen lampuotitilan päärakennus. Museoon kuuluu myös luhtiaitta Pohjan pohjoisosasta, Lönnhammarista, kaksikerroksinen vilja-aitta Brödtorpista ja muonamiehentalo Nygårdista.

Näiden rakennusten lisäksi kaksi vuosina 1975 ja 1987 rakennettua hallia ovat osaa museokokonaisuutta. Vanhemmassa hallissa ovat esillä paikallisessa maataloudessa käytettyjä välineitä. Uudemmassa hallissa löytyy mm. vaunuja Dalkarbyn tilasta. Uudempi halli laajennettiin vuonna 2005 ja hallissa on myös esillä laaja moponäyttely ja moottorisahakokoelma.

Siirry Skarpkullan museon nettisivuille.

Tenholan kotiseutumuseo

Pitäjäntie 7, 10520 Tenhola

Vanha kirjoituspöytä ikkunan vieressä Tenholan kotiseutumuseossa.
Kuva: Eva Tordera Nuño

Tenholan kotiseutumuseoon kuuluu seitsemän rakennusta: asuinrakennus (1850), entinen navetta, aitta, luhti, paja, riihi sekä pitäjän vanha lainamakasiini (n. 1790). Asuinrakennuksessa on tupa ja kamari sisustettu 1800-lopun tyyliin, salissa on kesäisin teemanäyttelyitä. Luhdissa on mm. kutomiseen ja vaatehuoltoon liittyviä esineitä. Museon kokoelmissa on yhteensä runsaat 2 500 esinettä. Museoalueella on myös juhlapaikka missä on näyttämö sekä yleisöpenkkejä n. 800 hengelle. Museota ylläpitää Tenala marthaförening r.f.

Siirry Tenholan kotiseutumuseon ruotsinkieliselle Facebook-sivulle.