Siirry pääsisältöön
Koti » Utställningar » Billnäs gård

Billnäs gård

Jo pahasti rappeutunut talo Billnäsin ruukissa sai uudet omistajat ja uuden elämän. Pitkä ja haastava restaurointityö vaati aikaa, vaivaa, luovuutta ja taloudellisiakin resursseja mutta lopputulos on silmiä hivelevä ja kannustava.

Disponentvillan eli isännöitsijän huvila valmistui 1911 ja sen suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Tuohon aikaan ja erityisesti ruukkien yhteydessä isännöitsijä tarkoitti nykypäivän toimitusjohtajaa vastaavaa tehtävää.

Huvilassa sijaitsi aiemmin isännöitsijän asunnon lisäksi ruukin konttori, mikä tarkoitti, että rakennus toimi niin yksityisessä kuin julkisessa käytössä. Myöhemmin isännöitsijän huvila on toiminut niin hammaslääkärin vastaanottona kuin yksityisasuntona. Nyt rakennus toimii yrityskäytössä ja on ajoittain auki yleisölle myös kahvilana tai ravintolana.

Rakennuksen runko on siinä mielessä epätavanomainen, että se on toteutettu pystyhirsistä. Runko oli odottamattoman huonossa kunnossa, kun rakennuksen uusi omistaja alkoi sitä korjata. Länsi-Uudenmaan museo oli osallisena korjaushankkeessa, koska rakennus on suojeltu ja se sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä (https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=888). Museo osallistui korjaushankkeeseen neuvomalla ja toimimalla museoviranomaisena, pyrkien varmistamaan, että korjauksessa vaalitaan eikä menetetä rakennuksen arvoja.

Jos sinulla on vanha tai suojeltu rakennus läntisellä Uudellamaalla, voit olla yhteydessä meihin. Saat korjausneuvontaa tai lisätietoa siitä, mitä rakennussuojelu käytännössä tarkoittaa.
Teksti: Olli Hakli

Videotuotanto:
Valokuvaus, editointi: Linus Westerlund
Videon arkistokuvat: Ian Granström
Ohjaus, toimittaja: Kim Svennblad
Tuottaja: Länsi-Uudenmaan museo

Jaa

Lue myös

Högforsin masuuni

Mitä ihmettä teki kaksisataa vuotta sitten jopa yhdeksän metrinen kuilu keskellä Karkkilan metsää? Syy löytyy lähialueen järvestä ja maaperästä. Alueelta oli löytynyt lupaava rautamalmiesiintymä.

Lue lisää
Kaksimastoinen purjelaiva, etualalla kalliopintaa

Hauensuoli

Haensuoli, eli kaksi paljasta merenkalliota Hangon edustalla, täällä Baltianmaan matkaajat ovat jättäneet nimensä ja vaakunansa 1400 luvusta lähtien 1700 luvun keskivaiheelle saakka.

Lue lisää
Närbild av sida på ånglok där enbart ett drivhjul syns. Ovanför numret 555 i gult, bottenfärg vagnsgrön

Rautatie

Suomi siirtyi 1800-luvun puolivälissä uuteen aikakauteen.Rautateistä ja niissä liikennöivistä voimakkaista höyryvetureista tuli askel askeleelta todellisuutta. Hanko-Hyvinkää rata otettiin käyttöön 8.10.1873.

Lue lisää