Yli 800 lasinegatiivia, jotka kuuluvat Fagerin perheen kuvakokoelmaan, digitoitiin vuoden 2023 kesän ja syksyn aikana opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Projektin yhtenä päämääränä oli lisätä kuvien saavutettavuutta siirtämällä ne verkkopohjaiseen Finna.fi hakupalveluun, jossa ne ovat kaikkien katsottavissa.
Kokoelman erikoisuus on siinä, että viime vuosisadalle tyypillisten jäykkien ateljeepotrettien sijaan, näemme hymyileviä ja nauravia Fager-perheen jäseniä, heidän ystäviään ja tuttaviaan. Naiset pyöräilevät ja istuvat puissa ja miehet harrastavat naku-uintia. Kuvien aiheena ovat erilaiset tapahtumat ja uudistukset kuten uuden rautatiesillan rakentaminen, teollisuuden kehitys, itsenäistyminen sekä kaupunkijuhlat. Purjehdusta, veneitä ja merenkulkua on luonnollisesti myös kuvattu paljon.
Ketkä ovat sitten ottaneet nämä valokuvat? Tietääksemme kameran takana on useimmiten seisseet veljekset Carl Michael ja Paul Fager, joskus myös nuorin sisaruskatraasta, Alf Fager. Ajallisesti voimme sijoittaa kuvat vuosien 1890 ja 1929 väliin.
Elettiin 1800-luvun loppupuolta, kun kauppias Henrik Nikolai Fager, hänen vaimonsa Hilda sekä heidän iso lapsikatraansa asettuivat Tammisaaren Raatihuoneentorin laidalla sijaitsevaan taloon.
Ahvenanmaalainen Henrik Nikolai toimi jo nuorena puotipalvelijana, myöhemmin kirjanpitäjänä ja kartutti jatkuvasti kokemustaan saaden nimeä liikealalla. Tammisaaressa hän pääsi töihin C.G. Lydmanille, ja teki muun muassa liikematkoja Pietariin ja Tallinnaan. Ennen pitkää Henrik Nikolai perusti kaupunkiin oman, menestyvän liikeyrityksen. Hänet valittiin kaupunginhallitukseen ja hänellä oli myös useita muita julkisia tehtäviä.
Kapteenintytär Hilda Förbomilla oli Tammisaaren kaupungissa pitkät sukujuuret. Hän aloitti Ekenäs seminariumissa koulun ensimmäisenä lukuvuotena, mutta päätti opettajanopintonsa mentyään Henrik Nikolain kanssa kihloihin. Hilda oli kuitenkin aktiivinen kouluneuvoston jäsen, ja koko elämäänsä kiinnostunut oppimisesta ja koulutuksesta. Miehensä tavoin Hildallakin oli liikeyritys, H. Fagers Garn- och Tapisseringsaffär, jossa hän myi käsityötarvikkeita, tekstiilejä sekä vaatteita.
Pari sai yhdeksän lasta, joista kaksi poikaa, Lennart Berthel ja Gustaf Adolf, kuolivat jo pienenä. Heidän sisaruksensa ovat ikäjärjestyksessä Paul Henrik, Carl Michael, Helge Martin, Eina Maria, Ruth Walborg Gustava, Ellen Hilda Elisabeth ja Alf Leonard.
Henrik Nikolai Fagerin muistokirjoituksessa perheen elämää kuvaillaan esimerkilliseksi, mikä välittyy myös kuvista. Niissä on paljon lämpöä ja iloa ja ihmiset näyttävät viihtyvän toistensa seurassa. Kaikilla sisaruksilla vaikuttaa olleen sisua, he ovat opiskelleet, matkustaneet ja muuttaneet ulkomaille. Paul Fager (1876–1955) muutti myöhemmin nimensä Are Waerlandiksi ja hänestä tuli maailmankuulu laktovegetaarisen ruokavalion puolestapuhuja. Alf Fager (1891–1980) eli seikkailuntäyteistä elämää muun muassa keisarillisen armeijan palveluksessa sekä myöhemmin Yhdysvalloissa ennen paluutaan Tammisaareen. Myös Carl Michael Fager (1880–1929) asui ja matkusti paljon Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ennen kuin hän uudelleen asettui vanhaan kotikaupunkiinsa asumaan, meni Elsansa kanssa naimisiin ja perusti perheen. Carl Michael oli aikansa vaikutusvaltaisimpia henkilöitä Tammisaaressa, hän toimi pitkään Västra Nyland-lehden toimittajana, kaupungin uuden sähkölaitoksen johtajana ja purjehdusseuran kommodorina.
Fager-kokoelman lasinegatiivit ovat 12 cm leveitä, 9 cm korkeita sekä noin 1 cm paksuja lasilevyjä, joita käytettiin kameroissa 1870-luvulta 1920-luvun loppuun asti. Tähän aikaan ei enää käytetty ns. märkälevyjä, joille valokuvaaja käsin levitti tulenarkaa kollodiumia, vaan tehdasvalmisteisia bromihopeagelatiinilla käsiteltyjä kuivalevyjä. Toisin kuin märkälevyt, kuivalevyt säilyivät hyvin ennen valotusta ja olivat näin käyttökelpoisempia. Lasinegatiivit poistuivat markkinoilta 1960-luvulla, mutta isoformaattikameroihin niitä voi vielä tänä päivänä tilata.
Helmiä kuvanveistäjän kokoelmasta Museon taidekokoelmasta erottuu laajempi kokonaisuus veistoksia, jotka ovat materiaaliltaan pääsääntöisesti kipsiä. Aiheena on historiallisia henkilöitä, abstrakteja luomuksia, perheenjäseniä ja pehmeästi muotoiltuja naisvartaloita.
Lue lisää
FOKUS - kyltti on roikkunut vanhan Fokustalon pääsisäänkäynnin yläpuolella, joka sijaitsi Karjaan Keskuskadun ja Laaksokadun kulmassa. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martin Langenskiöld ja C-O Lindqvist,
Lue lisää
Jo pahasti rappeutunut talo Billnäsin ruukissa sai uudet omistajat ja uuden elämän. Pitkä ja haastava restaurointityö vaati aikaa, vaivaa,
Lue lisää