Haensuoli, eli kaksi paljasta merenkalliota Hangon edustalla, täällä Baltianmaan matkaajat ovat jättäneet nimensä ja vaakunansa 1400 luvusta lähtien 1700 luvun keskivaiheelle saakka. Sillä täällä he odottivat otollisia tuulia, joskus useammaksi päiväksi, ennekuin purjealukset pystyivät jatkamaan matkansa. Kuva: Kaisa Lehtonen
Henrik Klasson (Klaunpoika) Fleming
Soturi ja diplomaatti. Fleming hakkasi nimensä kallioon ensimmäisen kerran vuonna 1605, jolloin hän osallistui sotaretkeen puolalaisia vastaan. Vuonna 1620 hänestä tuli Inkerin maaherra ja jossain vaiheessa matkatessaan yhdessä vaimonsa Ebba Erlandsdotter Bååtin kanssa hän ikuisti pariskunnan yhteisvaakunan Hauensuoleen. 
Axel Oxenstierna
Valtiokansleri ja viisivuotiaana kuningattareksi nousseen Kristiinan holhooja oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Hakkaus on Oxenstiernan suvun hakkaukseksi melko yksinkertainen. Suvulta tunnetaan Hauensuolesta kaikkiaan kymmenen hakkausta. Hakkauksia tekivät myös Axelin veljet ja serkut, joista jokaisella oli merkittävä asema Ruotsin suurvallassa.
Erik Jönsson Soop
Kalliohakkausten taustalla on toisinaan surullisia kertomuksia. Vuonna 1577 Erik tappoi appensa ja joutui lähtemään pakosalle. Tuohon aikaan yksi keino välttyä rangaistukselta oli värväytyä armeijaan. Vuonna 1581 Erikin ystävä hakkasi nimensä Hauensuolen kalliopintaan, jolloin Erik ylpeänä aatelismiehenä teki samoin. Saattaa olla, että juuri hakkauksen vuoksi Erik löydettiin vuotta myöhemmin ja teloitettiin appensa murhasta.
Magnus Saksi-Lauenburgilainen
Ainut varma kuninkaallinen vaakuna kuuluu herttua Magnus Saksi-Lauenburgilaiselle. Herttua oli naimisissa Kustaa Vaasan tyttären prinsessa Sofian kanssa. Avioliitto ei ollut onnellinen, ja Magnus tunnettiin väkivaltaisena miehenä vaimoaan kohtaan. Magnus yritti syöstä veljensä vallasta ja oli myös aloittaa sodan Tanskaa vastaan ollessaan Saarenmaalla. Matkalla Saarenmaalle tai sieltä tullessaan Magnus ikuisti komean vaakunansa Hauensuolen kallioon. Kun Magnus yritti toisen kerran syöstä veljensä vallasta, hänet vangittiin, ja hän kuoli vietettyään 15 vuotta vankilassa.
Videotuotanto:
Valokuvaus, editointi: Linus Westerlund
Ohjaus, toimittaja: Kim Svennblad
Tuottaja: Länsi-Uudenmaan museo
Ulkorakennusrivin talousrakennukset Tammisaaren Porvaristalon museaalista arvoa lisää pihapiirin ulkorakennusrivi ja se, että talo ulkorakennuksineen sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Porvaristalon piharakennukset on sijoitettu riviin yhden ja saman katon alle,
Lue lisää
Kokoelmakeskus Leirassa säilytetään Länsi-Uudenmaan museon sekä eri museoiden ja säätiöiden esine-, tekstiili, valokuva- ja arkistokokoelmia. Vuodesta 2018 osa näistä kokoelmista on myös yleisön nähtävillä.
Lue lisää
Raaseporin museossa on avautunut 12.6.2026 uusi kulttuurihistoriallinen näyttely, joka kertoo taiteilija Helene Schjerfbeckin elämästä Tammisaaressa vuosina 1918–1941. Helene Schjerfbeck (1862–1946) on Tammisaaren historian valovoimaisimpia henkilöitä. Taiteilijan persoona ja hänen taiteensa kiinnostavat maailmanlaajuisesti edelleen.
Lue lisää