Närbild av sida på ånglok där enbart ett drivhjul syns. Ovanför numret 555 i gult, bottenfärg vagnsgrön

Rautatie

Suomi siirtyi 1800-luvun puolivälissä uuteen aikakauteen.Rautateistä ja niissä liikennöivistä voimakkaista höyryvetureista tuli askel askeleelta todellisuutta. Hanko-Hyvinkää rata otettiin käyttöön 8.10.1873. Kuva: Kim Svennblad

Pienoismallihöyryveturi ”Hangö”

Höyryveturi Hangön pienoismalli on rakennettu suhteessa 1:8 museohöyryveturi Heikin alkuperäispiirrustusten mukaan numerolla 555. Tämäntyyppinen kevyempi höyryveturi sopi hyvin Suomen olosuhteisiin ja sitä valmistettiin useita sekä Tampellassa että Lokomossa Tampereella, kuten myös Schwarzkopffilla Saksassa. Heikki liikennöi rautateillämme vuodesta 1915 lähtien aina 1970-luvulle saakka.

Alkuperäistä höyryveturi Heikkiä numerolla 555 säilytetään Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Pienoismallin on rakentanut Jan-Eric Nyström.

Pienoismalli höyryveturista, pituus 120 cm ja korkeus n 45 cm. — Veturi kokoelmakeskus Leirassa. (Hangon museon kokoelmat)

Kaappikello, 1870-luku

Kaappikello seisoi alun perin Tammisaaren rautatieaseman odotussalissa, seinänaapurina rakennuksen ulkopuolella asemalaiturilla olevalle kolmikulmaiselle asemakellolle. Kello on valmistettu Saksassa J.F. Weulen kellotehtaassa (nro 232) ja kuuluu J.F. Weulen 1870-luvun malleihin. Kaappikello sekä asemakello olivat yhtä kokonaisuutta. Asemalaiturin kellon aika säädettiin nimittäin odotushuoneen kaappikellon mukaan, kellot yhdistävän, seinän läpi kulkevan akselin avulla.

Samanaikaisesti Hangon ja Hyvinkään välille 1871 – 1873 rakennetun rautatien kanssa vihittiin käyttöön myös Tammisaaren rautatieasema, joka kuuluu kolmen alkuperäisen aseman joukkoon Hanko-Hyvinkää -radalla. Tammisaaren rautatieaseman on suunnitellut arkkitehti Knut Nylander ja se avattiin 8. lokakuuta 1873.