Siirry pääsisältöön
Närbild av sida på ånglok där enbart ett drivhjul syns. Ovanför numret 555 i gult, bottenfärg vagnsgrön
Koti » Utställningar » Rautatie

Rautatie

Suomi siirtyi 1800-luvun puolivälissä uuteen aikakauteen.Rautateistä ja niissä liikennöivistä voimakkaista höyryvetureista tuli askel askeleelta todellisuutta. Hanko-Hyvinkää rata otettiin käyttöön 8.10.1873. Kuva: Kim Svennblad

Pienoismallihöyryveturi ”Hangö”

Höyryveturi Hangön pienoismalli on rakennettu suhteessa 1:8 museohöyryveturi Heikin alkuperäispiirrustusten mukaan numerolla 555.  Tämäntyyppinen kevyempi höyryveturi sopi hyvin Suomen olosuhteisiin ja sitä valmistettiin useita sekä Tampellassa että Lokomossa Tampereella, kuten myös Schwarzkopffilla Saksassa. Heikki liikennöi rautateillämme vuodesta 1915 lähtien aina 1970-luvulle saakka.

Alkuperäistä höyryveturi Heikkiä numerolla 555 säilytetään Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Pienoismallin on rakentanut Jan-Eric Nyström.

Pienoismalli höyryveturista, pituus 120 cm ja korkeus n 45 cm.
Veturi kokoelmakeskus Leirassa. (Hangon museon kokoelmat)

Kaappikello, 1870-luku

Kaappikello seisoi alun perin Tammisaaren rautatieaseman odotussalissa, seinänaapurina rakennuksen ulkopuolella asemalaiturilla olevalle kolmikulmaiselle asemakellolle. Kello on valmistettu Saksassa J.F. Weulen kellotehtaassa (nro 232) ja kuuluu J.F. Weulen 1870-luvun malleihin. Kaappikello sekä asemakello olivat yhtä kokonaisuutta. Asemalaiturin kellon aika säädettiin nimittäin odotushuoneen kaappikellon mukaan, kellot yhdistävän, seinän läpi kulkevan akselin avulla.

Samanaikaisesti Hangon ja Hyvinkään välille 1871 – 1873 rakennetun rautatien kanssa vihittiin käyttöön myös Tammisaaren rautatieasema, joka kuuluu kolmen alkuperäisen aseman joukkoon Hanko-Hyvinkää -radalla. Tammisaaren rautatieaseman on suunnitellut arkkitehti Knut Nylander ja se avattiin 8. lokakuuta 1873. 

Asemarakennuksen kahvila missä ikkunan edessä kahvilapöytä ja kolme tuolia. Pöydällä valkoinen pöytäliina, kaksi kahvikuuppia aluslautaineen ja lautanen jossa kaksi rinkeliä.Taustalla vaaleanharmaa kaappikello.
Samanlainen kaappikello on myös Hyvinkäällä asemarakennuksessa, joka on nykyään osa Suomen Rautatiemuseota. 

Teksti: Lena Dahlberg, suomennos Natalia Teikola

Toimittaja: Kim Svennblad

Videotuotanto:

Kuvaus ja editointi: Linus Westerlund

Ohjaus: Kim Svennblad

Toimittaja: Kim Svennblad

Suomennos: Laura Laukkanen

Mielenkiintoisia linkkejä:

Linkkejä koskien Hanko-Hyvinkää radan 150 vuotis juhlat ja perinnejuna Valtterin juhla-ajoa.

https://rautatiemuseo.fi/fi/hanko-hyvinkaa-rata-150-vuotta-juhla-ajo

https://webshop.trafiikki.fi/matkalippu-perinnejuna-valtteriin-hanko-hyvinkaa–radan-150v-juhla-ajolle-8102023

https://rautatiemuseo.fi/fi/hangon-radan-150-vuotisjuhla-hyvinkaalla

Linkkejä koskien pienoismallihöyryveturia:

http://www.sparetimelabs.com/animato/animato/3003/3003bm.html

http://www.sparetimelabs.com/animato/animato/3003/index3003.html

Jaa

Lue myös

Martti Peitso 1924-1994

Helmiä kuvanveistäjän kokoelmasta  Museon taidekokoelmasta erottuu laajempi kokonaisuus veistoksia, jotka ovat materiaaliltaan pääsääntöisesti kipsiä. Aiheena on historiallisia henkilöitä, abstrakteja luomuksia, perheenjäseniä ja pehmeästi muotoiltuja naisvartaloita.

Lue lisää
Fasaden på Fokushuset, uppe till vänster husets ljusskylt FOKUS. Under skylten övrevåningens fönster, under dem fasadskylt som lyder Bibliotek Kirjasto. I förgrunden gula blommande perenner.

Fokustalo

FOKUS - kyltti on roikkunut vanhan Fokustalon pääsisäänkäynnin yläpuolella, joka sijaitsi Karjaan Keskuskadun ja Laaksokadun kulmassa. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martin Langenskiöld ja C-O Lindqvist,

Lue lisää

Fagerin perheen hieno lasinegatiivikokoelma 

Yli 800 lasinegatiivia, jotka kuuluvat Fagerin perheen kuvakokoelmaan, digitoitiin vuoden 2023 kesän ja syksyn aikana opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

Lue lisää