Suomi siirtyi 1800-luvun puolivälissä uuteen aikakauteen. Rautateistä ja niissä liikennöivistä voimakkaista höyryvetureista tuli askel askeleelta todellisuutta. Hanko-Hyvinkää rata otettiin käyttöön 8.10.1873. Kuva: Kim Svennblad
Pienoismallihöyryveturi ”Hangö”
Höyryveturi Hangön pienoismalli on rakennettu suhteessa 1:8 museohöyryveturi Heikin alkuperäispiirrustusten mukaan numerolla 555. Tämäntyyppinen kevyempi höyryveturi sopi hyvin Suomen olosuhteisiin ja sitä valmistettiin useita sekä Tampellassa että Lokomossa Tampereella, kuten myös Schwarzkopffilla Saksassa. Heikki liikennöi rautateillämme vuodesta 1915 lähtien aina 1970-luvulle saakka.
Alkuperäistä höyryveturi Heikkiä numerolla 555 säilytetään Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Pienoismallin on rakentanut Jan-Eric Nyström.
Veturi kokoelmakeskus Leirassa. (Hangon museon kokoelmat)
Kaappikello, 1870-luku
Kaappikello seisoi alun perin Tammisaaren rautatieaseman odotussalissa, seinänaapurina rakennuksen ulkopuolella asemalaiturilla olevalle kolmikulmaiselle asemakellolle. Kello on valmistettu Saksassa J.F. Weulen kellotehtaassa (nro 232) ja kuuluu J.F. Weulen 1870-luvun malleihin. Kaappikello sekä asemakello olivat yhtä kokonaisuutta. Asemalaiturin kellon aika säädettiin nimittäin odotushuoneen kaappikellon mukaan, kellot yhdistävän, seinän läpi kulkevan akselin avulla.
Samanaikaisesti Hangon ja Hyvinkään välille 1871 – 1873 rakennetun rautatien kanssa vihittiin käyttöön myös Tammisaaren rautatieasema, joka kuuluu kolmen alkuperäisen aseman joukkoon Hanko-Hyvinkää -radalla. Tammisaaren rautatieaseman on suunnitellut arkkitehti Knut Nylander ja se avattiin 8. lokakuuta 1873.
Samanlainen kaappikello on myös Hyvinkäällä asemarakennuksessa, joka on nykyään osa Suomen Rautatiemuseota.
Teksti: Lena Dahlberg, suomennos Natalia Teikola
Toimittaja: Kim Svennblad
Videotuotanto:
Kuvaus ja editointi: Linus Westerlund
Ohjaus: Kim Svennblad
Toimittaja: Kim Svennblad
Suomennos: Laura Laukkanen
Mielenkiintoisia linkkejä:
Linkkejä koskien Hanko-Hyvinkää radan 150 vuotis juhlat ja perinnejuna Valtterin juhla-ajoa.
Ulkorakennusrivin talousrakennukset Tammisaaren Porvaristalon museaalista arvoa lisää pihapiirin ulkorakennusrivi ja se, että talo ulkorakennuksineen sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Porvaristalon piharakennukset on sijoitettu riviin yhden ja saman katon alle,
Kokoelmakeskus Leirassa säilytetään Länsi-Uudenmaan museon sekä eri museoiden ja säätiöiden esine-, tekstiili, valokuva- ja arkistokokoelmia. Vuodesta 2018 osa näistä kokoelmista on myös yleisön nähtävillä.
Raaseporin museossa on avautunut 12.6.2026 uusi kulttuurihistoriallinen näyttely, joka kertoo taiteilija Helene Schjerfbeckin elämästä Tammisaaressa vuosina 1918–1941. Helene Schjerfbeck (1862–1946) on Tammisaaren historian valovoimaisimpia henkilöitä. Taiteilijan persoona ja hänen taiteensa kiinnostavat maailmanlaajuisesti edelleen.